Hae
Carita Pesonen

Työelämään paluu ahdistaa..

Tiedän ettei töihin paluu ole minun kohdallani vielä aikoihin ajankohtainen asia, mutta siitä huolimatta mietin asiaa lähes päivittäin ja lopputuloksena aina sama ajatus – työelämään paluu todellakin ahdistaa. Tarkoituksena on olla ainakin vanhempainvapaan loppuun asti kotona ja katsoa tilannetta uudelleen kesän aikana. Rakastan työtäni parturi-kampaajana ja toisaalta odotan sitä, kun saan palata takaisin työelämään. Vielä enemmän haluan kuitenkin nauttia siitä ajasta kun lapset ovat pieniä. Haluan olla mahdollisimman paljon läsnä ja osallisena heidän elämässään. Kun on aika palata töihin niin valitettavasti kaikki se aika on meidän yhteisestä ajasta pois. Lapset ovat vain kerran pieniä ja sitä menetettyä aikaa ei saa koskaan takaisin. Puolestaan töitä saa tehdä kyllästymiseen asti. Mahdollisesti eläkeikä nousee myös siihen tahtiin, että turha haaveilla koskaan pääsevänsä eläkkeelle, joten tässä on vielä vuosikymmenet aikaa tehdä töitä.

työelämään paluu

Eniten minua ahdistaa ajatus siitä, että laittaisin alle vuoden ikäisen lapsen päivähoitoon. Kuinka hän pärjää siellä kun ei välttämättä osaa vielä edes kävellä ja ilmaista tunteitaan. Ei alle vuoden ikäinen lapsi osaa kaivata vielä kaverien seuraan vaan hän tarvitsee oman perheen ja erityisesti vanhempien läsnäoloa. Tuskin olen ainoa jonka mielestä päiväkoti tuntuu väärältä paikalta niin pienelle lapselle? Joskus on tilanteita kun perheillä ei ole taloudellisesti muuta vaihtoehtoa kuin palata takaisin työelämään ja laittaa lapset päiväkotiin heti vanhempainvapaan loputtua.

Tietysti pieni lapsi myös työllistää päiväkodissa työskenteleviä eri tavalla ja enemmän kuin isommat lapset. Vanhemmat lapset osaavat osittain toimia itse, mutta alle vuoden ikäinen on vielä hyvin avuton. Tuskin osaisin rentoutua työpäivän aikana, kun miettisin miten pieni pärjää päivähoidossa vieraiden aikuisten ja muiden lasten parissa. Kotona vaippa vaihdetaan heti kun siihen on tarvetta, ruoka syötetään lämpimänä, lapsi saa kaiken mahdollisen huomion ja rakkautta. Vaikka päiväkodissa työskentelisi mitä ihanimmat ihmiset niin he eivät pysty mitenkään tarjoamaan sitä kaikkea lapselle mitä hän saa kotona.

Toisaalta tässä äitiyslomalla kotona ollessa olen myös miettinyt mahdollisia tulevaisuuden suunnitelmia. Rakastan kampaajan työtä, mutta kuinka ihanteellista olisi työskennellä enemmän kotona. Ajatuksena työllistää itseään entistä enemmän blogilla ja sisällöntuotannolla. Lopulliset päätökset saavat odottaa ja kevään sekä kesän myötä uskon ajatusten selkeytyvän töiden suhteen. Työelämään paluu saa toistaiseksi odottaa, sillä edes minä en tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Onko teillä millaisia ajatuksia alle vuoden ikäisten lasten viemisestä päiväkotiin tai työelämään paluusta äitiysloman jälkeen?

LUE MYÖS ↓

MIKSI LAPSET KANNATTAA HANKKIA NUORENA?

LASTEN ROKOTTAMINEN JA ROKOTTAMATTA JÄTTÄMINEN

KUINKA LÖYTÄÄ ÄITIKAVEREITA?

NÄIN VALEHTELEN SOMESSA..

LASTEN KANSSA MATKALLE

SEURAATKO JO? ♥

INSTAGRAM | FACEBOOK 

3 kommenttia

  1. Marianne kirjoitti:

    Siis näähän on ihan ku mun ajatukset! Meillä on nyt 3kk muksu ja heti kun ajattelen vähääkään töihin paluuta, niin ahistaa ajatuskin siitä. Ja just tasan samoista syistä kun sulla. Onneks ei oo ihan vielä ajankohtaista, mut äkkiä sekin aika tulee. :\ Tällä hetkellä ajatus on, että yritetään vaan pärjätä pienemmällä rahalla ja koitan tehdä jotain ihan lyhyitä päiviä/pari päivää viikossa. Mutta saas nähdä mitä tapahtuu, kun aika on!

    http://www.marukat.blogspot.com

    • carita kirjoitti:

      Onneksi tässä on vielä aikaa miettiä tätä asiaa, mutta nämä kuukaudet menee tosiaan niin nopeasti.. Musta tuntuu että mä vasta jäin kotiin ja lapsi on jo kuitenkin reilu 4kk ikäinen! 😀 Pari päivää viikossa tai lyhyet päivät töitä olisi kyllä ihanteellinen, jos lapsen hoito kotona saadaan järjestymään.

  2. Marianne kirjoitti:

    Jep, vastahan sitä sai tietää olevansa raskaana. 😀

    http://www.marukat.blogspot.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *